Ajankohtaiset näyttelyt Menneet näyttelyt		Menneet näyttelyt EXLIBRIS-NÄYTTELY Exlibris-näyttely heinäkuussa Vaasan kaupunginkirjastossa ja elokuussa Suomen kirjastomuseossa 1.7. - 12.8.2010 Torstaisin klo 14-17 Muulloin ota yhteys: Kirjallisuus ja kielitiede -osasto, 2.krs. Käsinkirjoitetun nimikirjoituksen sijaista kirjan omistaja voi osoittaa kirjan omistajuuden merkillä, exlibriksellä. Exlibris on yleensä paperille painettu pienikokoinen lipuke, jossa omistajan nimen lisäksi on latinankieliset sanat 'ex libris'. Vapaasti käännettynä sanapari tarkoittaa: minun kirjani, kirja hyllystäni tai kuuluu kirjastooni. Merkki liimataan kirjan etukannen sisäpuolelle. Exlibris on tyylikäs tapa ilmaista kirjan omistaja. Exlibris on kunnianosoitus kirjalle ja kirjallisuudelle. Exlibriksellä merkitty kirja palautuu lainauksen yhteydessä varmemmin takaisin oikealle omistajalle. Exlibris on usein omistajan sielunpeili. Sanojen ex libris ja omistajan nimen lisäksi exlibriksessä on yleensä kuva, jossa on kirjan omistajalle tärkeitä asioita: työ, harrastus, mieltymykset, kotipaikka, juuret ym. Näyttelyssä on exlibriksiä eri aiheista mm. Pohjanmaa, kirjasto, Pegasos, satu, kirja ja lukija, kirjailijoiden ja runoilijoiden sekä kirjastoväen ja vaasalaisten henkilöiden exlibriksiä. Exlibris-luennot Taiteiden yönä 12.8.2010 Vaasan kaupunginkirjasto, Hyde Park klo 17 Exlibrikset harrastuksena klo 19 Dekkariaiheisia exlibriksiä Luennoitsijana Exlibris Aboensis ry:n puheenjohtaja Tauno Piiroinen Lisätietoja: www.exl.fi Kielletyt kirjat itsenäisyyden ajan Suomessa -näyttely Kirjastojen ”myrkkykaappeihin” piilotettuja kirjoja on esillä syksyn aikana Suomen kirjastomuseossa. Kiellettyjä kirjoja olivat mm. sodan jälkeen valvontakomission vaatimuksesta poistettuja, siveettömyyden tai epäisänmaallisuuden vuoksi paheksuttuja sekä sellaisia teoksia, joiden saatavuutta on rajoitettu lasten ja nuorten suojelemiseksi. Lisäksi kirjastomuseossa on esillä Vaasan hovioikeuden presidentti emeritus Erkki Rintalan kokoama näyttely Sotatuomarin kirjoja ja karttoja Aunuksen matkalla 1941 – 1944 Hovioikeuden presidentti Paavo Alkion arkisto Näyttelyihin voi tutustua 13.9.2007 lähtien. Kirjat ja sota -yleisöluennot Vaasa-opistossa Suomalaisia aapisia Agricolasta nykyaikaan Sisältää näyttelyluettelon ja 30 aapista eri vuosikymmeniltä; mm. näköispainoksen Agricolan ABCkiriasta vuodelta 1543. 24.8.2007 saakka Nuorisoseuraliikkeen kirjastotoiminta Kirjastomuseon näyttelyssä käytetään esimerkkinä Peräseinäjoen nuorisoseuroja. Pääosa vuosisadanvaihteen kirjoista on kuitenkin Lapuan Nuorisoseuran kirjakokoelmasta. Näyttely painottuu nuorisoseurojen kirjastojen alkuvuosiin. Näyttelyn on koonnut Liisa Kangasniemi Peräseinäjoen kotiseutuarkistossa olevista nuorisoseuran aineistoista. Kuvat ovat Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran arkistosta. Suurin osa kuvista on peräseinäjokelaisen Juho Kannon kuvaamia. Vanhimmat kirjat ovat Lapuan Nuorisoseuran kirjastosta ja uudemmat Peräseinäjoen Kirkonkylän Nuorisoseuran kirjakokoelmasta. Nuorisoseurat syntyivät ajan kansanvalistus- ja itsekasvatushengessä. Ensimmäiset seurat perustettiin Etelä-Pohjanmaalle. Haaraosastoja eli paikallisia nuorisoseuroja perustettiin kuitenkin vasta 1890-luvulta lähtien. Etenkin alkuaikoina seurojen yhtenä tärkeimpänä toimintamuotona oli kirjasto- ja lukutupatoiminta. Vaikka kunnissa oli vanhoja lainakirjastoja, ne eivät aina tyydyttäneet nuorten tarvetta tutustua etenkin uusiin kotimaisiin kaunokirjallisiin teoksiin ja tietenkin myös uusiin tietokirjoihin. Nuorisoseurojen kirjastotoiminta voidaan jakaa kolmeen eri kauteen. Ensimmäinen kausi oli seurojen perustamisesta 1890-luvulta 1910-luvulle. Tällöin nuorisoseurojen kirjastot usein olivat kyläkunnan ainoita kirjastoja. Nuorisoseurat saattoivat tuolloin myös hoitaa kunnan lainakirjastoa. Kansanvalistusseura jakoi pieniä avustuksia niin kunnallisille kuin järjestöjen kirjastoille ja ohjasi muutenkin kirjastotyötä. 1920-luvulla alettiin vähitellen painottaa kunnallisen kirjastotoimen välttämättömyyttä. Kirjastonhoitajilta vaadittiin koulutusta ja tuki suunnaattiin pääasiassa kunnallisen kanta- ja piirikirjastoverkon luomiseen. Myös Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura kehotti jäsenseurojaan tukemaan kunnallisia kirjastoja. Nuorisoseurat keskittyivät vähitellen pääasiassa käsikirjaston hoitoon. Käsikirjastossa tuli olla kaikki nuorisoseurakirjallisuus. Myös laaja näyttelytoiminta kasvatti kokoelmaa. Nuorisoseurat olivat näin siirtyneet toiseen kauteen, jota kesti aina sotavuosiin saakka. Kolmannelle kaudelle oli tunnusomaista vilkas opintotoiminta. Pian sodan jälkeen nuorisoseurat keskittyivät opintokerhotyöhön uudella innolla. Seuran kirjastoon ostettiin tuolloin useita niteitä samaa kirjaa, joita opintokerholaiset saivat sitten lainata. Myös näytelmä-, tanhu-, urheilu- ja kotiseututyötoiminta elivät kukoistuskauttaan. seuroissa myös suoritettiin erilaisia merkki-vaatimuksia. Tämä viimeinen kausi kesti useimmissa seuroissa aina 1960-luvulle saakka, jolloin kansalaisopistot alkoivat myös maaseudulla korvata järjestöjen harrastustoimintaa. 1.6.2007 saakka Poikien ja tyttöjen sota Suomalaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta vuosilta 1939-1945 1.9. - 14.10.2006 Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Lasten- ja nuortenosasto